Jag trodde
du var en kudde
jag tröstade mig på
men du var ju
en riktig sagoprinss

jag längtar efter diig så


Nu går jag ut
med hunden min
han är din
Men det kanske blir
en annan dag
jag får vara din kavat
Kom nu Larsa...
nu går vi till skogsängen igen
vi ska beta där... bär mig...



Mie luulin
jotta sie oisit

miun tuki ja turva
mutta siehä ootkin
miun satujeni prinssi
mie kaipaan sinnuu
nii tuhottomast
et nyt mie otan ton
prätkäni ja lähen
toista akkaa saatolle

Mut yhen toisen kerran taas
mie saatan sinnuu kutkuttaa
Etkä varmaa arvaakkaa
kukalie tässä karkottaa
määhä sie nopsaan likka
ei myö tääl sinnuu tarvita ennää